Talkooviesti meni perille – Suomi säästi sähköä

– Säästöinnostuksen takana on pääasiassa kaksi seikkaa, sanoo kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n valvomopäällikkö Arto Pahkin. Ensimmäinen on energia-alan toimijoiden ja valtiovallan kampanjointi sähkön säästämiseksi. Toinen on sähkön ajoittain varsin korkealle kohonnut hinta.

– Ne ovat saaneet kotitaloudet pohtimaan sähkönkulutustaan. On mietitty, kuinka pienentää sähkön käyttöä ja miten siirtää kulutusta sellaisiin aikoihin, jolloin sähkö on halvempaa.

Pahkinin mukaan asia on koettu tärkeäksi julkisellakin puolella – siis virastoissa, laitoksissa, kouluissa ja niin edelleen. Säästökeinojen ohella on suunniteltu varautumista sähkökatkoihin ja pohdittu niiden vaikutuksia omaan toimintaan.

Teollisuuslaitoksista isot ovat Pahkinin mukaan pieniä edellä.

– Silti kun joulukuun kylmimpinä päivinä sähkön hinta pyöri huimalla 500–600 euron tasolla megawattitunnilta, teollisuus sai aikaan noin tuhannen megawatin jouston. Säästöhalukkuutta siis löytyy.

Fingridin lanseeraama vapaaehtoinen kulutusjousto on kiinnostanut julkisia toimijoita paljon. Mallissa sovitaan, mitä virasto, laitos tai yritys tekee, jos sähkön kulutus alkaa lähestyä kriittistä tasoa. Pahkin laskee, että sopimuksin on saavutettu jo noin 450 megawatin säästöpotentiaali.

– Se on merkittävä, vastaa lähes Loviisa 1 -ydinvoimalan tehoa.

Pienistä puroista

Kuinka paljon vähemmän Suomessa on sitten kulutettu sähköä säästökampanjan aikana?

Kun vertailukohtana pidetään vastaavaa ajankohtaa vuonna 2021, säästö valtakunnan tasolla oli noin kolme prosenttia elokuussa, noin seitsemän prosenttia syys- ja lokakuussa ja noin kymmenen prosenttia sekä marraskuussa että joulukuussa.

Pahkin on tyytyväinen lukuihin.

– Kyllä sähkön loppukäyttäjiä pitää tästä kiittää. Isot säästöt kertyvät pienistä puroista. Toivon, että sama linja jatkuu.

Kevään korvalla, pakkasten ja myrskyjen hellittäessä, tilanne hieman helpottaa. Ja muutaman vuoden sisällä koko sähkönriittävyyskeskustelu ehkä jo hiipuu.

Yksi syy tälle on, että joulukuussa koekäyttöön otettu Olkiluodon ydinvoimalan kolmosyksikkö aloittaa kaupallisen tuotannon maaliskuussa. Toinen myönteinen seikka on, että myös Ruotsin Ringhals 4 -ydinvoimala palaa tuotantoon huoltotauoltaan.

Lisäksi vuonna 2025 valmistuva Aurora Line – Ruotsin ja Suomen välinen uusi, 400 kilovoltin voimajohto – kohentaa sähkövarmuuttamme edelleen.

Jaksetaan vielä

– Tälle talvelle ei satunnaisten sähkökatkojen uhka ole silti vielä ohi. Pakkasen painuessa –‍15 asteen kylmemmälle puolelle kannattaa olla tarkkana sähkön käytön kanssa, Pahkin sanoo.

Tuulivoimalat helpottavat tilannetta osaltaan – jos vain tuulee –, ja vesivoimalat jauhavat sähköä sen verran kuin kuivan kesän jäljiltä mataliksi jääneet järvet sallivat.

Arvaamattomia tekijöitä ovat siirtoyhteyksien vikatilanteet sekä se, mihin suuntaan sähköä joudutaan viemään lopputalven pakkasissa.

– Lisäksi meidän tulee olla tarkkana sähkönkulutuksen kanssa vielä seuraavankin talven ajan, Pahkin muistuttaa.

---

Kymenlaakson Sähköverkon alueella sähkön käyttö väheni valtakunnallista tasoa enemmän

Sähkönkulutus on vähentynyt asiakkaillamme selvästi vertailuajanjaksoihin verrattuna, ja enemmän kuin koko Suomessa keskimäärin. Tarkemmat kulutus- ja vertailutiedot löytyvät taulukoista.

–Tarkkoja lukuja siitä, mistä asiakasryhmästä säästö on tullut ei ole käytettävissä, mutta kulutuksen pienentyminen painottuu kotitalouksiin
ja yritystenkin säästöt näkyvät luvuissa, kertoo Verkkopalvelut-yksikön päällikkö Juha Kaariaho. Pienentynyt kulutus, johtuupa se lämpimämmästä säästä tai kuluttajien säätötoimenpiteistä vaikuttaa ja pitää myös sähköpulaa loitolla, Kaariaho jatkaa.

Koko Suomessa sähkönkulutus väheni viime vuonna 5,4 terawattituntia edellisvuodesta. Tämä tarkoittaa noin kuuden prosentin alenemaa vuoden 2021 kulutuksesta. Eniten sähkönkulutus väheni joulukuussa.

(Lähde Energiateollisuus ry)

Lämpötilavertailu lokakuu–tammikuu