Luonto tarjoilee meille monipuolisen valikoiman syötäviä kasveja ja kukkia, herkullisia villiherkkuja. Niiden ainutlaatuinen maku ja ulkonäkö ovat vertaansa vailla ruokapöydässämme.
Tänä päivänä kukkien ja villiyrttien eli hortan kerääminen on suosittua ja trendikästä. Eikä ihme, sillä luonnossa villeinä kasvavat kasvit ovat ravintoarvonsa ansiosta oikeaa superruokaa – ja mitä parhainta silmänruokaa. Eivätkä maksa muuta kuin vaivannäön.
Suomessa kasvaa luonnonvaraisina runsaasti syötäviksi kelpaavia kukkia ja hortaa. Pari helpoimmin tunnistettavaa ja monipuolisesti hyödynnettävää kasvia ovat voikukka ja maitohorsma. Kevään ensimmäisiä herkkuja ovat tankoparsan tavoin hyödynnettävät maitohorsman taimet. Myöhemmin kesällä horsman kukista saa upean väristä ja miellyttävän makuista juomaa.
Voikukan tunnistaa jokainen, kun toukokuussa kirkkaankeltaiset kukinnot valloittavat niityt. Kukista saa loihdittua makeaa, hunajaista siirappia tai hilloa, viiniä, teetä tai makua leivonnaisiin. Ennen kukintaa nuppuja voi säilöä kapristen tavoin tai pyöräyttää paistinpannulla tilkassa öljyä. Sileäreunaiset voikukan lehdet maustavat kukkien tavoin salaatin.
Salaatteihin, leivän päälle, teeksi tai vaikka kakun koristeeksi sopivat muun muassa ananakselta maistuva pihasaunio, hunajaiset apilat, liilat kurjenpolvet, vaniljaiset orvokit, kirpsakka käenkaali ja vahvansiniset kellot, kuten harakankello. Luomupuutarhasta voi hyödyntää esimerkiksi kehäkukan terälehtiä sekä krassin, ruusun, kääpiösamettikukan, salkoruusun, mausteyrttien ja ruohosipulin kukkia.
Hienoaromista kukkasokeria saa jauhamalla tehosekoittimella jauhemaiseksi neljä desilitraa vaikkapa mesiangervon, horsman, syreenin, ruusun tai laventelin kukkia ja pari desiä hienoa sokeria. Seos kuivatetaan ennen purkittamista leivinpaperin päällä huoneenlämmössä, kasvikuivurissa tai miedossa uunilämmössä.
Kukat ja horta ovat ehtymätön ja ravitseva aarreaitta, kunhan asiaan perehtyy ja tunnistaa syötävät kasvit. Muista myös varmistaa, ettei keruualue ole lähellä maantietä eikä siellä ole käytetty torjunta-aineita tai keinolannoitteita. Paras aika kerätä kukkia on heti aamulla kosteuden haihduttua tai iltaviileällä, jolloin kasvit ovat terhakoita.
Vinegretti:
Kerää salaattiin erilaisia saatavilla olevia villiyrttejä ja kukkia puhtaasta, pölyttömästä paikasta. Varmista, että tunnistat kaikki keräämäsi kasvit. Leikkaa lehdet tarvittaessa pienemmiksi ja sekoita. Lisää kukat. Valmista vinegretti ja sekoita se salaattiin juuri ennen tarjoilua. Vinegretti sopii myös kalalle.
Survo banaanit haarukalla. Sekoita niiden joukkoon voikukan terälehdet, kananmunat, sokeri, oliiviöljy ja jauhot, joihin olet sekoittanut leivinjauheen ja mausteet. Sekoita puuhaarukalla ja kaada voideltuun, pitkulaiseen kakkuvuokaan.
Kypsennä 175-asteisessa uunissa noin 50–60 minuuttia uunista riippuen. Anna jäähtyä hetki ennen tarjoilua.
Ohje: Raija Kivimetsä
Aseta kukat hetkeksi voipaperin tai vaalean kankaan päälle, jolloin ötökät poistuvat kukista. Nypi terälehdet irti ja laita ne veden kanssa kattilaan. Keitä noin 5 minuuttia, nosta liedeltä ja anna jäähtyä puolisen tuntia.
Siivilöi nesteharsokankaan läpi kattilaan. Lisää sokeri ja keittele hiljalleen, kunnes keitoksesta tulee siirappimaista. Säilö kuumennettuihin lasipurkkeihin.
Marmeladia saat käyttämällä hillosokerin sijaan hillo-marmeladisokeria. Siirappi ja marmeladi sopivat mm. juustojen seuraan, teehen, letuille ja luonnonjogurtin maustamiseen.
Huuhtele kukinnot tarvittaessa kylmässä vedessä. Laita ne sitten kuumuutta kestävään astiaan, esimerkiksi kattilaan. Purista kukintojen päälle sitruunan tai limen mehu. Kaada kiehuva vesi kukintojen päälle.
Anna maustua viileässä seuraavaan päivään. Siivilöi ja lisää sitruunahappo ja sokeria oman maun mukaan. Sekoita, pullota ja siirrä jääkaappiin. Juomaa voi käyttää sellaisenaan tai laimennettuna.
Ohje: Martat