Puut pois sähkölinjoilta – vähemmän sähköhäiriöitä
Oikeilla hoitotoimenpiteillä linjojen vieressä kasvavan metsän aiheuttaman ongelmat voidaan poistaa.
Linjaraivauksesta hyötyvät kaikki. Jakeluhäiriöt vähenevät, linjojen rakentamis- ja korjauskustannukset pienenevät, metsien kasvukunto paranee ja omistajat saavat puunmyyntituloja.
Asmo Karvisen mukaan hyväkuntoisia sähkölinjoja ei ole järkevää maakaapeloida, vaan niiden elinkaarta voidaan jatkaa tehostamalla johtoalueiden hoitoa.
Monia vaihtoehtoja
– Seuraamme sähkölinjojen kuntoa ja häiriöiden määrää eri linjaosuuksilla. Saadun tiedon perusteella valitsemme kuhunkin kohteeseen parhaiten sopivan toteutuksen. Linjan käyttöikä, sijainti ja linjan vierellä kasvavan metsän tilanne vaikuttavat valintaan. Sen jälkeen käynnistämme tarkemman suunnittelun ja olemme yhteydessä metsänomistajiin, kertoo Kymenlaakson Sähköverkon Asmo Karvinen. – Keskijännitelinjojen johtoalue on normaalisti leveydeltään 10 metriä, mutta päätehakkuuikäiseen tai lähellä sitä olevaan vierimetsään voidaan valita myös 40 metriä leveä johtoalue, jolloin puut eivät enää ylety vahingoittamaan linjaa. Nuorissa metsissä voimme tehdä metsänhoidollisen harvennushakkuun tai ylispuiden poiston, joka vahvistaa puustoa ja vähentää linjaa uhkaavien puiden määrää. Ennen hakkuutöitä sovimme toimenpiteistä aina ensin metsänomistajien kanssa, korostaa Karvinen.
Johtoalueilta korjattava puutavara myydään yhteismyynnillä tai metsänomistaja voi tehdä puukaupat itse. Verkkoyhtiö maksaa korjuukustannukset ja myyntitulot tulevat suoraan omistajalle.
Tuloja metsänomistajille
Verkkoyhtiö maksaa hakkuutöiden kustannukset ja puiden myyntitulot tulevat suoraan metsänomistajille. Ennen päätehakkuuikää tehtävillä palstoilla käytetään odotusarvokorvausta, jolloin metsänomistajille ei synny tappioita hakkuuajasta. Käytännön työssä kumppaneina ovat metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyritykset, jotka tekevät suunnitelmat, sopimukset metsänomistajien kanssa, metsänkäyttöilmoitukset, korjuutyön ja hoitavat puiden myynnin. Vierimetsien hakkuiden yhteydessä kaikki myyntikelpoinen puutavara korjataan talteen. Halutessaan omistajat voivat jättää korjattua puutavaraa myös omaan käyttöön, esimerkiksi polttopuiksi. Koko käsiteltävältä johtoalueelta tuleva puutavara myydään yhteiskaupalla tai metsänomistaja voi myydä puut myös itse.
Marcus Gammals kertoo metsänomistajien ottaneen hyvin vastaan uudet hoitomenetelmät. Leveä johtokatu antaa hyvän suojan sähkölinjalle ja omistaja saa täyden korvauksen metsän tuotosta.
Reuna-aluilta poistetaan ongelmapuut
– Sähkölinjojen alla oleva maa-alue ja puusto ovat maanomistajien omaisuutta. Verkkoyhtiöllä on kuitenkin johtoalueen käyttöoikeussopimuksen mukaisesti oikeus liikkua johtoalueella ja raivata aluskasvillisuutta ja poistaa riskipuita. Vierimetsähankkeissa hakkuukone voi myös poistaa johtokadun ulkopuolelta ongelmapuita, jos ne uhkaavat linjaa. Tällaisia ovat esimerkiksi linjaan päin kallistuneet tai lahot ja riukuuntuneet puut. Riskipuita voidaan poistaa johtokadulta niin pitkälle kuin hakkuukoneen puomi riittää. Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkityksellisiä pökkelöpuita jätetään kuitenkin metsään, kertoo Marcus Gammals Kymenlaakson Sähköverkolta. – Metsänomistaja voi toki itsekin hoitaa ongelmapuiden poiston, mutta sähkölinjan vieressä työskenneltäessä on oltava erittäin varovainen ja varmistettava, ettei puu kaadu linjan päälle missään tilanteessa.
Toimitusvarmuutta järkevin kustannuksin
– Jokaiseen kohteeseen valitaan tarkoituksenmukaisin toimintatapa. Maakaapelointia tehdään meillä vuosittain noin 200 km verran, ja se sopii hyvin tiettyihin kohteisiin, kuten taajamiin ja helposti kaivettavaan maastoon. Kuitenkin, jos käytössä on hyväkuntoinen ilmajohto, niin sopivissa kohteissa vierimetsän hoidon avulla kannattaa koko johdon elinkaari hyödyntää. Hyvin hoidetuilla vierimetsillä ja peltoalueilla ilmajohto on toimiva ratkaisu. Tässä kohteessa kustannukset jäivät noin kymmenesosaan siitä, mitä maakaapeloinnin hinta olisi ollut, toteaa Karvinen. Metsäisiltä alueilta ilmajohtoja siirretään nykyisin teiden varsille, jossa niiden huolto ja korjaukset ovat helpommin tehtävissä ja tie muodostaa luonnollisen suoja-alueen linjan toiselle puolelle.
Johtoalueiden käyttö
Leveämmäksi hakatulla johtoalueella voi jatkaa metsän kasvatusta normaalisti ja tehdä uudistuksen hakkuun jälkeen. Alueet saattavat soveltua myös esimerkiksi riistanhoitoon, hyönteisten turvapaikaksi, mehiläisille tai perinnemaisemien ylläpitoon. Jos maaperä on sopiva, niin mikään ei estä esimerkiksi joulukuusien kasvattamista, taimikasvatusta tai marjanviljelyä. Puustosta vapaa johtoalue voi olla myös hyvä ulkoilureitti moottorikelkkailijoille, ratsastajille tai maastopyöräilijöille.