1960-luvulla Suomesta tuli palkansaajien maa. Suomalaisen teollisuuden kasvu ja kansalaisten elintason kohoaminen siivittivät sähkönkulutuksen kasvua. 1960-luvulla televisiolupien määrä ylitti miljoonan rajan ja koteihin kuljetettiin kiihtyvällä vauhdilla sähkökäyttöisiä koneita ja laitteita. Öljykriisit kasvattivat sähkön suosiota ja sähkö syrjäytti muita voiman ja lämmön lähteitä, mm. taloja alettiin lämmittää sähköllä ja 60-luvun lopulla käynnistyi rautateiden sähköistys.
1960 KSOY:n verkko ylittää 5 500 kilometrin rajan. Yhtiölle valmistuu uusitoimitalo Loviisaan.
1962 KSOY:n asiakasmäärä ylittää 23 000 kuluttajan rajan. Yhtiön palkkalistoilla on 203 henkeä.
1962 diplomi-insinööri Paavo Polso aloittaa yhtiön toimitusjohtajana.
1963 Henkilöstön järjestelmällinen koulutus alkaa.
1964 Sähkön markkinointi ja kuluttajaneuvonta alkavat.
1964 Yhtiö siirtyy kokonaan kuntien omistukseen. Osingo
njako omistajille lopetetaan. ”Yleishyödyllisyys” nostetaan yhtiön toimintaa ohjaavaksi periaatteeksi.
1965 Yösähköä aletaan myydä sähkölämmityksen edistämiseksi.
1966 Kotitalousneuvoja palkataan yhtiöön.
1970 Yhtiön työturvallisuustoimikunta aloittaa työnsä.
1970-luvulla yhtiön myymä sähkö ostetaan IVO:lta
1972 KSOY levittäytyy Etelä-Karjalaan ostamalla Luumäen Sähkön ja seuraavana vuonna Virojoen Sähkön.
1974 KSOY pääkonttori siirtyy Elimäelle.
1975 Verkon pituus on lähes 9 000 kilometriä.
1977 Mahdollisuus osingonjakoon poistetaan yhtiöjärjestyksestä. Koko henkilöstöä koskeva työterveydenhuolto alkaa
1970-luvun lopulla verkkotoiminta muuttui Suomessa luvanvaraiseksi. Päätös vahvisti luonnollista monopolia.