Miksi koivua pidetään parhaana polttopuuna? Millaiseen käyttöön eri puulajit sopivat?
Eri puulajien kuiva-aineen tehollinen lämpöarvo painoa kohti on lähes sama, mutta koivu on muita painavampaa. Sen lämpöarvo on suuren tiheyden takia tilavuutta kohti noin 15 % korkeampi kuin havupuulla.
Kosteus vaikuttaa olennaisesti lämpöarvoon sekä myös palamiseen tulisijassa. Sopivin polttopuun kosteus on 15–20 %. Kaatotuoreen puun kosteus on yleensä 45–55 %. Mitä kuivempaa puu on, sitä suurempi on sen lämpöarvo. Jos poltetaan 10 kg koivua, jonka kosteus on 20 %, tai samankokoinen erä, jonka kosteus on 40 %, on kuivemman puuerän energiasisältö noin 30 % korkeampi.
Normaalina keväänä ja kesänä hyvin pinottu ja peitelty puu kuivaa 20 prosentin tavoitekosteuteen. Joskus voi kuitenkin olla järkevää kuivattaa tai varastoida puu ”ylivuotiseksi”.
Puulajien ominaisuuksissa on eroja
Havupuut, kuusi ja mänty, voivat räiskyä kipinöitä ja sopivat luukullisiin uuneihin sekä jatkuvalämmitteisiin saunankiukaisiin.
Koivun lämpöarvo on korkea suuren tiheytensä vuoksi. Koivu sopii hyvin leivinuunien, varaavien takkojen ja avotakkojen lämmitykseen.
Leppä sopii erityisen hyvin jatkuvalämmitteisen saunan ja savusaunan lämmitykseen sekä helloihin ja avotakkoihin.
Lähde: VTT, Eija Alakangas, Ari Erkkilä, Heikki Oravainen, ”Tehokas ja ympäristöä säästävä puulämmitys, Polttopuun tuotanto ja käyttö”