Nykyaikainen sähkönkäytön ohjausjärjestelmä sopii mainiosti vanhaankin taloon
Langaton järjestelmä on helppo asentaa ja käyttää, ja se tuottaa paljon hyötytietoa ja säästöä sähkölaskuun. Tekoäly reagoi reaaliajassa jopa säätilan ja pörssisähkön hinnan muutoksiin.
Aihetta vuosia tutkinut ja siitä viime marraskuussa Oulun yliopistossa väitellyt Sanna Tuomela päätyi laskelmaan, että sähkölämmitteiset omakotitaloudet pystyivät älyjärjestelmän avulla leikkaamaan jopa 30 prosenttia talvikuukausien sähkönkulutuksestaan. Keskimääräinen säästö oli 15 prosentin luokkaa.
Perusteet hankkia moderni sähkönkäytön ohjausjärjestelmä vanhaan taloon ovat siis painavat. Erityisen painavat ne ovat niillä sähkölämmittäjillä, joilla on vaihtelevahintainen sähkösopimus, mutta yhtä lailla kiinteähintaisen sähkösopimuksen tehnyt sähkölämmittäjä hyötyy.
Eikä kyse ole enää edes isosta investoinnista. Markkinoiden fiksuimmat järjestelmät maksavat muutamia tuhansia euroja. Samalla investoinnin takaisinmaksuajat ovat lyhentyneet niin, että useiden vuosien sijaan puhutaan jopa alle vuodesta.
Mutta miksi en toimisi kuten ennenkin, eli vääntelisin patteritermostaatteja ajoittain pienemmälle, napsauttaisin lattialämmityksen pois saunomisen ajaksi ja kuumentaisin käyttövettä vain yöaikaan?
Ensinnäkin siksi, että se on vaivalloista. Omakotitalossa on pattereita helposti toistakymmentä, seurattavia ja huomioitavia asioita on paljon, aina ei ehdi tai jaksa, eikä aina olla kotonakaan. Toiseksi siksi, että tekoäly hoitaa kaiken tämän tarkemmin ja tehokkaammin.
Yötä päivää töissä
Kehittyneimmät ohjausjärjestelmät seuraavat ja säätävät häkellyttävän monta asiaa.
Ne tutkivat reaaliajassa sähkön markkinahintaa ja pyrkivät optimoimaan talon sähkönkäytön niin, että kulutus painottuu halvan sähkön tunneille. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että kalliin sähkön tunneilla automatiikka vähentää tai jopa katkaisee lämminvesivaraajan veden kuumentamisen. Halvan sähkön tunneilla taas lämminvesivaraajan vettä voidaan kuumentaa vaikka hieman yli perusasetuksen eli ottaa lämpöä varastoon.
Samalla tapaa reaaliaikaista on sääennusteiden seuranta. Kun ennuste povaa seuraavaksi yöksi paukkuvaa pakkasta, järjestelmä reagoi siihen. Se osaa ottaa huomioon myös sen, millainen sähkölämmitysmuoto talossa on. Lattialämmitys reagoi muutoksiin pattereita hitaammin, joten sen säätämisen ohjausjärjestelmä aloittaa aiemmin.
Järjestelmällä voidaan ohjata esimerkiksi rakennuksen lämmitystä, käyttöveden kuumentamista, ilmalämpöpumpun toimintaa ja jopa oman aurinkosähkövoimalan toimintaa – aina siihen asti, että sähköauton akustoa käytetään vuoroin energiapankkina ja energialähteenä kulloisenkin tarpeen mukaan tai että ylituotantosähkö myydään automaattisesti omalle sähköyhtiölle.
Eikä tässä edes kaikki. Käyttäjä voi ohjelmoida – tai tekoäly voi itse oppia – pudottamaan huonelämpötiloja silloin, kun perhe ei ole kotona. Työhuoneen lämpötilaa automatiikka pudottaa viikonlopuksi asteen pari. Lämpimässä varastossa voidaan sallia suuremmatkin lämpötilamuutokset sähkön hintavaihtelun mukaan. Toisaalta oleskelutiloissa voidaan painottaa asumisviihtyvyyttä eli pitää muutokset pienempinä.
Sähkönsäästön rinnalla puhutaan kulutusjoustosta. Jousto, siis sähkönkäytön siirtäminen mahdollisuuksien mukaan halvan sähkön tunneille pois korkean kulutuksen ja korkean hinnan hetkistä, on kaikkien suomalaisten yhteinen etu. Se auttaa sähköjärjestelmäämme toimimaan sujuvammin.
Vaivaton vaihtoehto
Miten aloittaa älyn lisääminen vanhaan taloon?
Yksinkertaisin, halvin ja eritoten kakkosasunnoille sopiva ratkaisu ovat älypistorasiat. Ne kytketään seinäpistorasioihin, ja sähköpatterit kytketään älypistorasioihin. Älypuhelimella tai tietokoneella voidaan säädellä pattereiden toimintaa ja lämpötiloja etänä.
Eräänlainen puolivälinkrouvi niin toiminnoiltaan kuin hinnaltaan ovat rakennuksen sähköpääkeskukseen asennettavat laitteet, joilla voidaan ohjata kiinteästi verkkoon liitettyjä sähköpattereita tai vaikka sähköistä lattialämmitystä.
Kolmas vaihtoehto ovat juuri uusinta älytekniikkaa sisältävät ohjausjärjestelmät. Ne ovat monipuolisimpia mutta myös kalleimpia. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry huomauttaa, että käytännössä asiakas ostaa kokonaisratkaisun, joka sisältää laitteiston asennuksineen, ja maksaa sen päälle kuukausittaisen palvelumaksun, joka kattaa muun muassa ohjelmistolisenssit ja -päivitykset.
Valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan mukaan langaton älyjärjestelmä on silti kustannustehokas tapa päivittää vanha talo energiatehokkaaksi, sillä se voidaan asentaa ilman isoa remonttia. Työläästi tehtäviä uusia sähköjohtojen vetoja ei juuri tarvita, vaan langaton signaali kulkee läpi seinien.
Sähkönkäytön ohjausjärjestelmän asentaminen kuuluu aina ammattilaiselle. Kun ammattilainen on lisäksi säätänyt järjestelmän talon ja asukkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan, asukkaat voivat halutessaan unohtaa koko järjestelmän olemassaolon – automatiikka ohjaa sähkönkäyttöä koko ajan niin, että sähköä säästyy mutta asumismukavuudesta ei tingitä.