Energiayhtiöt varautuvat myrskyihin alati – miten on teillä kotona?

Suomessa tehdään paljon työtä sen eteen, etteivät myrskyt ja muut poikkeukselliset sääilmiöt aiheuttaisi suuria vahinkoja. Energiayhtiöt yhteistyökumppaneineen seuraavat säätä koko ajan ja ovat vuorokauden ympäri varuillaan, vaikka tätä ei tavallinen sähkönkuluttaja huomaakaan.

Ilmaston lämmetessä myrskyt yleistyvät ja voivat olla kovempia kuin ennen. Tuulenpuuskat voivat nousta aiempaa herkemmin myrskylukemiin, ja kun vettä tulee, sitä voi tulla hetkessä senttikaupalla.

– Sähkönkäyttäjän näkökulmasta merkittävin asia on kuitenkin talvisen routajakson lyheneminen, sanoo valmiuspäällikkö, ylimeteorologi Ari-Juhani Punkka Ilmatieteen laitokselta. Kun maaperä ei ole jäässä, talvimyrskyt kaatavat puita herkemmin kuin pakkastalvina – myös sähkölinjojen päälle.

– Jatkossa vuodessa on entistä enemmän päiviä, jolloin puut ovat alttiita myrskytuulille.

Viime talvi oli Punkan mukaan suorastaan näyteikkuna siitä, mihin Suomen ilmasto on menossa. Vaikka ilmasto kokonaisuutenaan lauhtuu, pakkastalvia ja kunnon lumitalvia esiintyy silti ajoittain. Vaikka talvi oli Etelä-Suomessa harmaan vesisateinen, Lapissa oli ennätyspaljon lunta.

– Erot voivat jatkossa olla isot, Punkka sanoo.

LUOVA seuraa säätä

Myrskyjen ennakoimiseksi ja myrskyvahinkojen minimoimiseksi Suomeen perustettiin LUOVA-järjestelmä vuonna 2012. Se on viranomaisten ja asiantuntijalaitosten välinen tietokanava, joka varoittaa ja antaa tietoa Suomen alueeseen kohdistuvista luonnon­onnettomuuksista.

Dataa järjestelmään tuottavat Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopiston Seismologian instituutti ja Suomen ympäristökeskus.

Ilmatieteen laitoksen päivystäjä ja hänen tukenaan olevat asiantuntijat seuraavat eri tietolähteitä ja analysoivat uhkia. Tämän tiedon perusteella päivystäjä tuottaa ja välittää sää- ja tulvavaroituksia sekä ylläpitää tilannekuvaa.

Varoitukset jaetaan järjestelmässä kolmeen luokkaan. Hyvin vaarallinen sääilmiö aiheuttaa toteutuessaan suurta vahinkoa, vaarallinen ilmiö aiheuttaa paikoin suurtakin vahinkoa ja mahdollisesti vaarallinen sääilmiö aiheuttaa vahinkoa paikoitellen.

Ilmatieteen laitos on alusta alkaen seurannut kyselytutkimuksin, miten hyödyllisenä eri viranomaiset pitävät LUOVA-järjestelmää. Punkka kaivaa esille vuoden 2018 tutkimuksen, joka oli tavanomaista laajempi. Siinä palvelu sai arvosanan 4,5 asteikon ulottuessa yhdestä viiteen niin, että viisi oli ”erittäin tarpeellinen”.

Tiukasti arjessa kiinni

Niin energiayhtiöille kuin vaikka pelastuslaitoksille LUOVA-järjestelmä on tärkeä työkalu. Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n käyttöpäällikkö Saku Mässeli summaa, että se antaa aikaa varautua myrskyihin ja toisaalta opastaa yhtiötä oikeanlaiseen toimintaan.

– On tärkeää, että osaamme varata resursseja myrskyvaurioiden korjaamiseen sopivasti – emme liian vähän emmekä toisaalta liikaa, mikä aiheuttaisi turhia kustannuksia. Jokaisessa myrskyssä on kyse tästä mittakaavasta. Viat on pystyttävä korjaamaan mahdollisimman lyhyessä ajassa. LUOVA-järjestelmä takaa meille nopean ja oikeanlaisen reagointivalmiuden.

Kymenlaakson Sähköverkko Oy seuraa sään kehitystä myös muun muassa kriittisen infrastruktuurin valvomoiden portaalin kautta. Käytössä ovat portaalissa järjestettävät Ilmatieteen laitoksen meteorologin sääbriefingit. Ne ovat tele-, energia- ja pelastusalojen toimijoille suunnattuja, noin puolen tunnin pituisia virtuaalitilaisuuksia. Briefingeissä käydään läpi lähestyvän myrskyrintaman ennustettu eteneminen ja käyttäytyminen.

Niin ikään yhtiö hyödyntää Ilmatieteen laitoksen salamapalvelua kesällä ja tykkylumiennusteita talvella. Salamapalvelusta saadaan tieto jopa takautuvasti, jolloin voidaan jälkikäteen tarvittaessa tarkastella, oliko vaurion kokeneella alueella ukkosta tai salamointia.

– Näiden avulla osaamme varautua hyvin myrskyihin ja muihin poikkeuksellisiin sääilmiöihin, Mässeli sanoo.

Oppaita kotitalouksille

Kaikki tämä työ tarkoittaa, että vakavat katkot sähkönjakelussa ovat Suomessa harvinaisia. Pienempiä katkoja esiintyy, ja jo niihinkin kannattaa kotitalouksien varautua.

Poikkeusoloihin varautuminen kotona on siitä mukavaa puuhaa, että sen voi aloittaa nojatuolissa istuskellen tai vaikka sängyn päällä loikoillessa, älylaitetta selaillen. Tärkeintä on miettiä asiat etukäteen: Mitä teen, jos sähköt katkeavat – saati jos ne ovat poissa pari vuorokautta – tai jos lämmön ja veden saanti takkuaa? Mitä pitää hankkia ennakkoon?

Jos näitä alkaa pohtia vasta, kun myrsky jo pimensi kodin, on myöhässä.

Ilmatieteen laitos tuottaa viranomaistiedon ohessa tavallisille kuluttajille tarkoitettua säätietoa. Mobiililaitteeseenkin ladattavissa oleva palvelu kertoo viiden vuorokauden ennusteen, ja näyttää myrskyvaaran liikennevalovärein. Kun punainen lähestyy, on aika varmistaa trampoliinin kiinnitys pihalla ja vetää mökkivene rannalle.

Viranomaisten laatimat selviytymisoppaat ovat hyödyllistä luettavaa. Niitä löydät esimerkiksi osoitteista www.kodinturvaopas. fi ja www.72tuntia.fi. Oppaat suosittelevat varautumaan vähintään kolmen vuorokauden mittaiseen poikkeustilanteeseen.

Kotona olisi hyvä olla ainakin kannellisia astioita käyttövettä varten, ruokatarvikkeita, peruslääkkeet, paristoilla toimiva radio ja taskulamppu, retkikeitin ja tulitikut, käteistä rahaa, hygienia- ja ensiaputarvikkeita sekä tulensammutusvälineet.

Ruokatarpeista purkkiruoat ja kuivatarvikkeet säilyvät parhaiten, pakasteetkin muutaman vuorokauden ajan sähköjen katkettua. Ruokavarojen kokoamisessa kannattaa pitää järki kädessä niin, ettei hanki isoa varastoa odottamaan joskus mahdollisesti kohdalle osuvaa poikkeustilannetta. Sen sijaan kannattaa hankkia muutaman päivän varasto sellaisia tarpeita, joiden tietää maistuvan perheelle joka tapauksessa. Niitä voi käyttää vähitellen normaalisti, ja täydentää tätä varmuusvarastoa taas toisesta päästä.

Apua aggregaatista

Pitkän sähkökatkon aikana vakavin ongelma tulee Suomen ilmastossa kodin kylmenemisestä. Sähköttä kun eivät pyöri edes kauko- ja maalämpöpumput. Pakkasella puutalot kylmenevät +10 asteeseen alle vuorokaudessa. Paksuseinäisen kivitalon kylmeneminen ottaa kolmisen vuorokautta.

Katkon aikana eläminen keskitetään mahdollisuuksien mukaan yhteen huoneeseen. Jos kotona on takka tai uuni, on tämä huone luonnollinen valinta. Polttopuita on hyvä pitää aina varastossa, vaikka ei normaalisti puulla lämmittäisikään.

Aggregaatista on iso apu. Sen tuottama sähkö ei riitä lämmittämään koko taloa, mutta ruoanlaitto helpottuu, pimeään saadaan valoa ja pakastin pysyy käynnissä.

Useimmat aggregaatit jauhavat sähköä nelitahtisella polttomoottorilla. Ostoslistalle on siis merkittävä myös bensa. Paras vaihtoehto on muovikanistereissa myytävä pienkonebensa. Se ei käryä käytössä ja säilyy pitkään hyvälaatuisena – joten jos et bensaa talvella tarvinnut, voit käyttää sen kesällä ruohonleikkurissa.

Sijoituspaikan löytäminen aggregaatille on usein haasteellista. Sisällä laitetta ei saa käyttää pakokaasujen takia. Ulos sateeseenkaan sitä ei voi jättää. Kuistille tai vaikka autokatokseen se sen sijaan sopii. Sieltä sähkö vedetään sisälle ulkokäyttöön tarkoitetulla roikalla.¨

Tässä päästään takaisin henkilökohtaisen varautumisen alkuun: Aggregaatin käyttöohje kannattaa lueskella kaikessa rauhassa tuoreeltaan siellä nojatuolin nurkassa. Pimeässä, sähköjen jo katkettua, ei käyttöohjetta kuitenkaan löydä, eikä laitteen toimintojen opetteluun ole enää aikaakaan.