Kymenlaakson Sähköverkko Oy toteuttaa tutkimus- ja kehityshankkeita yhdessä kumppaneidensa kanssa. Hankkeiden avulla kehitämme uusia toimintatapoja, pilotoimme uutta tekniikkaa sekä tarkastelemme tulevaisuuden muutoksia, jotta voimme vastata asiakkaiden tarpeisiin. Teemme tutkimus- ja kehityshankkeita yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten, laitevalmistajien ja muiden verkkoyhtiöiden kanssa. Julkaisemme tällä sivulla tietoa hankkeista sekä loppuraportit niistä hankkeista, joissa Kymenlaakson Sähköverkko Oy on ollut mukana.
Tämä joustoihin liittyvä tutkimus on tehty Tampereen yliopiston toimesta ja yhteistyössä Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n, Järvi-Suomen Energia Oy:n, Savon Voima Verkko Oy:n ja PKS Sähkönsiirto Oy:n kanssa. Tämän raportin tavoite on kuvata joustojen hyödyntämisen kokonaistilannetta sähkönjakelun verkkotoiminnan kannalta ja hahmotella lähitulevaisuuden mahdollisia ratkaisuja verkkotoiminnan kehittämiseksi. Osaltaan raportti pyrkii ratkaisemaan muna-kana ongelmaa joustojen hyödyntämiseksi verkkoliiketoiminnassa. Nykyisinhän joustojen hyödyntäminen verkkotoiminnassa on hyvin vähäistä, koska tarjolla olevia kustannustehokkaita ratkaisuja on hyvin vähän kaupallisesti tarjolla, vaikka tutkimus- ja tuotekehitysmielessä ratkaisuja onkin esitetty runsaasti. Toisaalta joustoratkaisuja ei kannata kaupallistaa, jos niille ei ole riittävän laajaa kysyntää. Tarkemmin hankkeen sisällöstä ja tuloksista voi lukea raportista.
Joustojen hyödyntäminen jakeluverkkotoiminnan kehittämisessä, loppuraportti
Sähköverkon tarkastuslentojen ja vikapaikkojen paikantamisen pilotointi hybrididronen avulla on käynnistetty Hepta Airbonen kanssa. Pilotointi on aloitettu vuonna 2019 ja jatkuu vuoden 2020 ajan. Pilotoinnin tavoitteena on kehittää vianhoitoa ja häiriöselvitystä.
Hankekokonaisuuden pääpaino on
Hankekokonaisuus on jatkoa vuosina 2017-2018 toteutettuun Haja-asutusalueen sähköasiakas ja sähköverkko 2030 -tutkimushankkeeseen. Hankkeen vetovastuussa on LUT-yliopisto ja hanke toteutetaan yhteistyössä Järvi-Suomen Energia Oy:n, Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n, PKS Sähkösiirto Oy:n ja Savon Voima Verkko Oy:n kanssa. Hanke on käynnistynyt 2019 ja valmistuu vuoden 2021 aikana.
Lisätietoja LUT:n sivuilla (aukeaa uuteen ikkunaan)
Yhdessä Zero Hertz Systems Oy:n kanssa toteutettava kaupallinen pienjännitteisen tasasähköjakelun rakentaminen jokapäiväistä sähkönjakelua varten.
Tampereen teknillisen yliopiston, Dekra Industrial Oy:n ja Prysmia Finland Oy:n yhteistyönä toteutettu hanke, jossa tutkittiin menetelmiä keskijännitekaapeleiden kunnonvalvontaan. Hankkeessa tehtiin häviökerroinmittauksia 100 eri-ikäiselle keskijännitekaapelijärjestelmälle. Hankkeessa tutkittiin myös on-line mittauksen soveltuvuutta kaapeleiden kunnonvalvontaan. On-line mittauksia verrattiin off-line-osittaispurkausmittausten tuloksiin. Tutkimushankkeen rahoittivat ST-Pooli ja 12 verkkoyhtiötä: Caruna Oy, Elenia Oy, Helen Sähköverkko Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, LE-Sähköverkko Oy, Rovaniemen Verkko Oy, PKS Sähkönsiirto Oy, Savon Voima Verkko Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Turku Energia Sähköverkot Oy, Vakka Suomen Voima Oy ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy.
Lisätietoa PDF-muotoisessa raportissa
Aalto-yliopiston Sähkötekniikan ja automaation laitos toteutti selvityksen maasulkutilanteen aikaisesta maadoitusjännitteestä. Hankkeen tehtävänä oli tarkastella, millaisia kosketusjänniteitä Kj-verkon maasulun aikana voi siirtyä ja millaisia riskejä nämä jännitteet voivat aiheuttaa. Tarkasteltava kohde on haja-asutusalueella sijaitseva muuntamo ja siihen liittyvä muuntopiiri. Hankkeessa oli mukana ohjausryhmässä Energiateollisuus Oy, Järvi-Suomen Energia Oy, Elenia Oy, Loiste Sähköverkko Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Caruna Oy, Savon Voima Verkko Oy ja PKS Sähkönsiirto Oy.
Kaapeloinnin myötä huomattiin, että maadoitusverkon rakenne on myös muuttunut. Käytettävissä olevat maadoitusimpedanssimittaukset pistemäisille kohteille eivät enää antaneetkaan luotettavia tuloksia. Tampereen teknillinen yliopisto toteutti selvitystyön, jonka tavoitteena oli selvittää uudenlaisen maadoitusjärjestelmän rakenne ja määrittää riittävä turvallisuustaso. Rakenne simulointiin teoreettisesti, mikä sittemmin todistettiin mittauksilla olemassa olevalla jakeluverkolla.
Kunnossapitotoimenpiteillä nykyistä sähköverkkoa pyritään ylläpitämään mahdollisimman turvallisena ja toimintavarmana. Kunnossapito-ohjelman toimenpiteitä ovat mm. vierimetsänhoito, maastotarkastukset, lentokuvaukset, huolto- ja ylläpitotehtävät sekä alusta- ja helikopteriraivaukset
Vierimetsänhoidolla tarkoitetaan johtoalueen vieressä olevan metsän harvennusta ja taimikonhoitoa. Hyvin hoidetulla vierimetsällä voidaan parantaa sähköverkon toimitusvarmuutta ja ehkäistä sähkökatkoja. Vierimetsänhoito ennaltaehkäisee tehokkaasti mm. myrskyjen ja lumikuormien vaurioita sähköverkolle. Toimenpiteillä pyritään saamaan aikaan ratkaisuja, jotka kestävät seuraavat 10 – 20 vuotta. Vierimetsänhoitokohteessa johtoalueen vieressä oleva puusto poistetaan kokonaan (leveä johtokatu) tai harvennetaan 10-15 metrin etäisyydeltä johtoalueen reunasta. Toimintatavasta sovitaan aina maanomistajan kanssa.
Toteutamme vierimetsänhoitoa aina luotettavan metsäalan yhteistyökumppanin kanssa.
Tarkastuksia tehdään maasta käsin ja lentokuvaamalla verkkoa.
Maastotarkastuksessa sähköjohdot ja komponentit tarkastetaan kävelytarkastuksena ja niistä tallennetaan kuntotietoja verkkotietojärjestelmään. Puupylväille suoritetaan samalla lahoisuustarkastus, jolla selvitetään pylväiden jäljellä olevat käyttöiät.
Lentokuvauksella verkkoa kuvataan helikopterilla tai drooneilla ilmasta käsin. Lentokuvauksella kerätyt valokuvat tarkastetaan toimistolla uudestaan läpi. Molempien tarkastustapojen havainnot hyödynnetään kunnossapitotoimenpiteiden suunnittelussa.
Huolto- ja ylläpitotöitä suunnitellaan kunnossapitohavaintojen perusteella. Huoltotöitä ovat tyypillisesti mm. merkintöjen korjaaminen, varoituskilpien uusiminen ja haruksien korjaaminen.
Kunnossapitokorjauksiin kuuluvat myös mm. pylväiden uusimiset, kun vanha pylväs on lahotarkastuksessa todettu olevan vaihtokuntoinen. Kunnossapitotoimenpiteitä suoritetaan koko jakelualueella määrävälein.
Johtokatujen alustaraivauksia suoritetaan ilmajohdoille, jotta johtokadut pysyvät auki ja kasvillisuutta ei kasvaisi johtojen alla. Suuremmilla jännitteillä ylläpidetään leveämpää johtokatua, joka pyritään pitämään puustosta vapaana. Alustaraivauksen yhteydessä yksittäisiä reunapuita voidaan kaataa, jos ne uhkaavat linjaa tai kasvavat liian lähellä johtoja. Pienjännitejohdoilla riittää yleensä oksiminen ja yksittäisten puiden poistaminen, jotta puustot eivät hankaa johtimiin.
Helikopteriraivaus on tehokas tapa poistaa johtokadun sisäpuolelle kasvaneet puunoksat. Raivaustarpeet suunnitellaan aluekohtaisesti vuosittain, ja ne perustuvat lentokuvauksessa kerättyyn laseraineistoon ja sen perusteella tehtävään kasvustoanalyysiin. Helikopteriraivauksilla ennaltaehkäistään kasvustosta aiheutuvia sähkönjakelun vikoja ja oksien taipumista johtimiin.