Uusi voimajohtoyhteys rakennetaan turvaamaan sähkönjakelu kaikissa sääolosuhteissa ja lain mukaisten vaatimusten mukaisesti. Askolan, Monninkylän ja Pukkilan sähköasemien syöttö tapahtuu nykyisin Mäntsälästä säteettäisellä 110 kV johdolla. Uudella johtoyhteydellä on suora, parantava vaikutus alueen asukkaiden ja yritysten sähkön toimitusvarmuuteen, koska em. sähköasemille on tällöin kaksi syöttösuuntaa.
Vikatilanne on harvinainen, mutta mahdollinen. Esimerkkejä vian korjausajoista:
Vuorokauden keskeytys sähkönjakelussa aiheuttaa sekä yrityksille että yksityisille henkilöille suurta haittaa. Sähköverkkoyhtiön tehtävänä on taata sähkönjakelu asiakkailleen kaikissa tilanteissa.
Itäinen reittivaihtoehto on valikoitunut toteutettavaksi viranomaisneuvottelujen jälkeen. Ensisijaisena johdon reittivaihtoehtona esillä ollut valtatie 55 -väylän hyödyntäminen estyi Porvoonjoen valtakunnallisesti merkittävän ja suojellun kulttuurimaisema‐alueen vuoksi. Läntisen vaihtoehdon toteuttamisella olisi enemmän vaikutuksia mm. Porvoon alueella kaavoitetuille alueille, ympäristökohteisiin ja kulttuurimaisemaan Askolaa lähestyttäessä. Itäinen johtoreitti mahdollistaa yhteistyön Porvoon Sähköverkon kanssa maakaapeloitavalla osuudella. Selvitysten mukaan itäisellä johtoreitillä ei ole merkittäviä ympäristöllisiä tai arkeologisia kohteita / vaikutuksia niihin. Nyt käynnissä olevassa selvitystyössä selvitetään kannanotoissa esille tulleet yksityiskohdat ympäristö- ja arkeologisiin kohteisiin liittyen.
Lisäys vastaukseen 3.1.2020:
Porvoon kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan 25.11.2019: Porvoo kaupunki toteaa, että tutkituista voimalinjan pääsijaintivaihtoehdoista jatkosuunnitteluun valittu itäinen vaihtoehto (VE1) aiheuttaa läntistä vaihtoehtoa (VE2) vähemmän haittaa, koska muun ohella VE1:ssä voidaan hyödyntää olemassa olevaa johtokatua ja voimajohto toteutetaan maakaapelina kaupunkiympäristössä. Linkki Porvoon kaupungin lausuntoon 25.11.2019 (aukeaa uuteen ikkunaan).
Voimajohdosta toteutetaan maakaapelina noin 3,4 kilometriä ja ilmajohtona noin 15,4 kilometriä. Maakaapeloinnin kustannukset ovat huomattavasti ilmajohtoa suuremmat.
Keskustelussa tuli ilmi myös ilmajohdon ja maakaapeloinnin elinkaarikustannusten vertailu. On tärkeää erottaa toisistaan 20 kV jakeluverkko ja suurjännitteinen 110 kV jakeluverkko. 20 kV jakeluverkon osalta maakaapelointi on suotuisissa olosuhteissa elinkaarikustannuslaskelmien mukaan ilmajohtoa edullisempi. Porvoo-Askola -hankkeessa rakennetaan suurjännitteistä jakeluverkkoa (110 kV), joissa maakaapelin elinkaarikustannus on ilmajohtoon verrattuna noin kaksinkertainen.
ELY-keskus ei ole vaatinut hankkeelle YVA-käsittelyä.
Vastaus päivitetty 20.11.2019
Tiedottamisen osalta Kymenlaakson Sähköverkko Oy on lähettänyt henkilökohtaiset tiedotteet tutkimustöiden aloittamisesta kaikille niiden kiinteistöjen omistajille, joita nuo tutkimustyöt koskevat. Kirjeiden lähetystä varten osoitetiedot on selvitetty Maanmittauslaitokselta.
Kirjeet on päivätty 5.9.2019 ja ne ovat olleet suomen- ja ruotsinkielisinä. Kirjeiden lisäksi on julkaistu lehtikuulutukset paikallisissa lehdissä sekä kuntien ilmoitustauluilla. Tiedottaminen on hoidettu, kuten Lunastuslain 85§:ssä määrätään.
Tiedottamisessa käytetyt lehdet ja ilmoitusten julkaisupäivämäärät:
Kuntien ilmoitustaulut, ilmoitukset nähtävillä:
Vastaus päivitetty 20.11.2019
Voimajohdon suunnittelun luvitusvaiheessa on tarkasteltu voimassa oleva kaavoitustilanne ja mahdollisesti kaavoituksellisesti osoitetut rakennuspaikat niin rakennetut kuin rakentamattomatkin.
Selvityksien perusteella ei löytynyt kaavallisesti osoitettuja ns. tontteja / rakentamispaikkoja.
Vastaus lisätty 3.1.2020:
Varavoimalaitoksen investointikustannus on laskelmien mukaan 9 – 11 M euroa ja laitoksen elinkaari on noin 25 vuotta eli alle puolet 110 kV voimajohdon elinkaaresta. Edellä mainitut kustannukset eivät sisällä voimalaitoksen ylläpitokustannuksia. Lisäksi varavoimalaitoksen teho on noin 1/6 suunnitteilla olevan voimajohdon tehosta. Kapasiteetin toteuttaminen varavoimalaitoksella ei ole teknisesti eikä taloudellisesti järkevää.
Kymenlaakso Sähkö pyrkii noudattamaan arvojaan kaikessa toiminnassaan ja olemme erittäin pahoillamme, jos tämän hankkeen osalta asiakkaamme ja muut asianosaiset kokevat saaneensa huonoa palvelua tai kokevat, että heitä kohtaan ei ole toimittu avoimesti. Pyrimme parantamaan toimintaamme sekä arvojemme että hanketiedotuksen osalta edelleen.
Keskustelun yhteydessä paikalla olleita Kymenlaakson Sähköverkon edustajia pyydettiin toimittamaan johdolle viestinä erityisesti toiveet maakaapeloinnin osuuden lisäämisestä ja reittilinjauksen muuttamisesta sekä varavoimalaitosinvestoinnista Askolaan. Nämä viestit on toimitettu.
Lainsäädännön näkökulmasta sähköverkon kehittäminen perustuu yleisen tarpeeseen ja Kymenlaakson Sähköverkko vastaa sähköverkon kehittämisestä ja kunnossapidosta verkkovastuualueellaan. Väylämäiset infrastruktuurihankkeet pääsääntöisesti täyttävät yleisen tarpeen edellytykset. Alueen (Askola ja Pukkila) sähkönjakelun varmistaminen ja kehittäminen suunnitteilla olevalla voimajohdolla hyödyntää laajaa ihmisjoukkoa, mikä puoltaa hankkeen yleisen tarpeen mukaista toteutusta.
Suoritamme tutkimusluvan puitteissa tarvittavat tutkimukset johtoreitin alueella ja raivaamme tarvittaessa tutkimusalueelta puustoa. Pyrimme minimoimaan kaikki tutkimuksista aiheutuneet haitat ja toimimme ympäristöä ja kiinteistöalueita kunnioittaen. Tutkimusten aiheuttamat vahingot korvataan aina täysimääräisesti ja lupaehtojen mukaisesti tutkimusten päätyttyä.
Kerkkoon kylä ja sen kylätaajama jäävät suunnitellusta voimajohdon linjauksesta lännen puolelle. Kyläkeskuksen alueelle on voimajohdosta etäisyyttä noin kaksi kilometriä. Asutus jatkuu nauhamaisena tien 1601 varrella linjauksen suuntaan, ja lähimpään asuinrakennukseen jää etäisyyttä noin 180 metriä. Voimajohto ei kulje kylän lävitse.
Voimajohdon terveysvaikutusten osalta löytyy lähtökohtaisesti parhaat tiedot STUK:n oppaista, Tampereen teknillisen yliopiston selvityksistä sekä Fingrid Oyj:n verkkosivustoilta. Oppaita on myös linkitetty Porvoo-Askola -verkkosivustolle. Suunnitelman mukainen 110 kV voimajohto ei sijoitu tällä hetkellä missään kohdassa alle 40 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista, mikä on STUK:n selvityksen mukainen suositus asuinkäyttöön suunniteltujen rakennusten etäisyydeksi voimajohdoista.
Voimajohdon sijoittelussa on otettu huomioon lähimpien asuinrakennusten sijoittuminen ja linjaus on suunniteltu siten, ettei millekään asuinkiinteistölle, kouluille tai päiväkotien piha-alueille aiheudu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (STMA 294/2002) suositusarvoja ylittävää sähkö- tai magneettikenttää.
Edellä mainitut suositusarvot alittuvat myös maakaapeloitavilla osuuksilla.
Porvoon keskustan (Huhtisen alue) osalta uusi ilmajohto ei ollut mahdollinen nykyisen voimajohdon rinnalle. Toisaalta alueelle olisi tullut kaksi uutta ilmajohtoa, koska myös Porvoon Sähköverkot Oy:llä (PSV) on samanaikaisesti oma hanke vireillä. Yhtiöt toteuttavat Huhtisen alueen osalta maakaapeloinnit yhteistyössä samaan kaivantoon.
Hankkeen osalta on tehty ympäristöselvitys Rambollin toimesta. Selvityksen aikana ei noussut esille mitään sellaista luontoon tai eliöstöön yms. liittyviä seikkoja, ettei voimajohdon toteuttaminen olisi mahdollista. Ramboll on ottanut kantaa selvityksen lisäksi myös muihin ympäristönäkökohtiin, joita hankkeen osalta on esitetty ja alla on koottu näihin lyhyet kannanotot.
Metso ei ole tiukasti suojeltu laji tai valtakunnallisesti uhanalainen laji, joten sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi selvittää merkittävien ympäristöhaittojen selvittämiseksi.
Hanhien lentoreittien osalta Viksbergin järven lounaispuolella voimajohdolle on mahdollista asentaa ns. lintupallot estämään lintujen törmääminen voimajohtoon.
Perinnebiotoopin osalta voimajohdon reitti on muutettu kiertämään ko. alueen länsilaidalta. Ympäristöasiantuntijoiden mukaan voimajohdon johtoaukean voidaan katsoa tarjoavan uutta avointa kasvuolosuhdetta mm. niittykasveille. Eläinten laiduntaminen on mahdollista ja jopa suotavaakin johtoaukealla, tällöin niittymäiset olosuhteet säilyvät ja kasvistokin hyötyy alueesta.
Peltojen ja peltomaisemien osalta voimajohto ylittää peltoalueen Metsäkulman alueella, mistä katsotaan aiheutuvan paikallisia maisemallisia vaikutuksia. Voimajohto ei sijoitu keskeisille ja avoimille peltoalueille, eikä ko. alueella ole määrittelyn mukaisia arvotettuja maisemallisia tai rakennetun kulttuuriympäristön määrittelyn mukaisia alueita. Kerkkoon ulkoilumaja ja kuntorata sijoittuvat suunnitellusta voimajohdosta lyhimmillään 700 metrin etäisyydelle länteen. Ulkoilumaja ja kuntorata sijoittuvat metsäiselle alueelle, jolta ei avaudu näkymiä voimajohdolle.
Nietoonmetsän yksityiset suojelualueet on kierretty lännenpuolelta, joten tältä osin haittaa ei muodostu.
Liito-oravaselvitys on laadittu ohjeiden mukaisesti ja lajin etsimisen kannalta oikeaan aikaan. Liito-oravaselvitys on laadittu 12.-13.4.2018, eli lajin ulostepapanoiden havaitsemisen kannalta sopivaan aikaan. Etsinnät kohdennettiin niille alueille, jotka syyskuussa 2017 tehtyjen kartoitusten yhteydessä oli arvioitu liito-oravalle mahdollisesti soveltuviksi. Liito-oravaa ei löydetty kartoitetuilta alueilta, eikä lajista ollut tiedossa aiempiakaan havaintoja viranomaisrekisterissä reittivaihtojen alueilta.
Metsät: Todetut huomionarvoiset ympäristökohteet on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon linjauksen reittisuunnittelussa ja ne huomioidaan tarkemmin rakentamisen yhteydessä annettavilla kohdekohtaisilla ohjeistuksilla. Morsiusmäen osalta voimalinja ei sijoitu metsälain 10 § mukaisen puron lähiympäristön alueelle, eikä suunnitellusta linjauksesta aiheudu metsäkeskuksen rajaaman kohteen puustoon vaikutuksia.
Krouvinmäen vähäpuustoinen kallioalue jää alkuperäisenkin linjauksen itäpuolelle ja nyt hankkeen edettyä ko. kohde on kokonaisuudessaan kierretty itäpuolelta. Näin ollen voimajohdolla ei ole vaikutuksia ko. kohteeseen.
Kiinteiden muinaisjäännösten arkeologinen inventointi tehtiin erillisenä raporttina ja toteutus ei tapahtunut samanaikaisesti ympäristöselvityksen kanssa. Arkeologinen inventointi on tehty alueellisen maakuntamuseon (Porvoon museo) ohjeistuksen mukaisesti. Kaikki inventointiraportissa esille tuodut kohteet on huomioitu voimajohdon linjauksen suunnittelussa. Inventointiraportti löytyy johtohankkeen verkkosivuilta.